Speltti - Tietoa speltistä & Birkkalasta

Speltti (Triticum spelta) on vanha vehnälle sukua oleva vilja. Vanhimmat arkeologiset todisteet speltistä ovat n. 9000 vuoden takaa. Speltin arvellaan olevan kotoisin joko Etu-Aasian alueelta tai Kaakkois-Euroopan - Lähi-idän alueelta. Speltti tunnettiin monin paikoin Euroopassa viimeistään myöhäisneoliittisella kaudella. Pronssikaudella sen viljely levisi laajemmille alueille, rautakaudella se oli monin paikoin Keski-Euroopassa yksi tärkeimmistä leipäviljoista.

Antiikin kreikkalaiset urheilijat suosivat spelttiä ja antiikin roomalaisille speltti oli ruokavalion perusta. Rouhituista speltinjyvistä ja vedestä hauduttamalla valmistettu sakea puuro, puls, oli yksi roomalaisten vanhin perusruoka. Roomalaisella viljavuuden jumalalla Cereksellä uskottiin olevan kaikista viljoista aivan erityinen suhde nimenomaan spelttiin. Speltillä oli tärkeä rooli myös roomalaisten juhlissa. Roomalaisen avioliiton tärkein ja juhlallisin muoto oli confarreatio. Sen hääseremoniaan kuului, että puolisot nauttivat lampaantaljalla istuen yhdessä speltistä leivotun leivän flamen Dialiksen (Jupiterin ylipappi), pontiflex maximuksen (pontifex-papiston johtaja) ja kymmenen todistajan läsnäollessa. Tämä avioliitto oli periaatteessa purkamaton.

Vanhimmat todisteet speltin viljelystä Suomessa ovat löytyneet Salon seudulta 300-luvulta jKr., eli samoilta seuduilta missä Birkkalan tila sijaitsee. Speltti oli Euroopassa yleinen viljelykasvi vielä keskiajalla, mutta uuden ajan kuluessa, viimeistään teollistumisen myötä se joutui väistymään runsassatoisempien ja helpommin käsiteltävien viljojen tieltä. Tästä huolimatta viljelyperinne säilyi mm. Saksan vuoristoseuduilla, jossa speltti karun maan kasvina menestyy. Saksasta myös Birkkalan tilalle saatiin siementä, kun yli kaksikymmentä vuotta sitten aloitimme speltin viljelyn.

Spelttiin on kautta aikojen liitetty monia tarinoita. Rooman valtakunnan armeijan kerrotaan marssineen speltin voimalla ja 1100-luvulla benediktiiniläisnunna Hildegard Bingeniläinen ylisti speltin olevan ravintosisällöltään ihanteellinen vilja, joka vaikuttaa parantavasti kaikkia tauteja, jopa masennusta vastaan.
Valikoima speltin historiaa käsitteleviä lähteitä:

Castren, Paavo 2011, Uusi antiikin historia, Otava, Helsinki.
Hersch, Karen K. 2010, The Roman Wedding - Ritual and Meaning in Antiquity. Cambridge University Press.
Hirschfelder, G. 2001, Europäische Esskultur : eine Geschichte der Ernährung von der Steinzeit bis heute, Campus New York, Frankfurt.
Hänninen, M. & Kahlos, M. 2004, Roomalaista arkea ja juhlaa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Rasila, V., Jutikkala, E. & Mäkelä-Alitalo, A. 2003, Suomen maatalouden historia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Tietoa speltin nimityksistä ja kielihistoriasta löydät usein kysytyistä kysymyksistä.

Verrattuna vehnään speltin proteiinipitoisuus on huomattavan suuri. Australiassa tehdyn tutkimuksen 1) mukaan speltti sisältää muita viljoja vähemmän tiettyjä lyhytketjuisia hiilihydraatteja (ns. FODMAP-hiilihydraatit), jotka osalla ihmisistä voivat aiheuttaa syömisen jälkeen vatsan turvotusta ja vatsakipuja. Tutkijat esittivät että tämä speltin erilainen hiilihydraattikoostumus saattaa olla selitys sille miksi monet muista viljoista vatsaoireita saavat henkilöt pystyvät syömään spelttiä ilman turvotus- ja kipu-oireita.


Tilaa tuotteitamme ruokaasuomesta.fi
palvelun kautta

Birkkalan tilan speltti

Simo Larmo
Korvisillantie 2
25410 Suomusjärvi
puh. 050 3397342
simo.larmo@birkkala.fi

birkkalan-isantavaki.jpeg

ruokaa-omasta-maasta.jpg

Hyvää Suomesta

luomutuote.jpg

Luomutuote

21-04-2015_16:36_532.jpg

Jauhettu kivimyllyllä