Tietoa speltistä & Birkkalasta 
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Speltti (Triticum spelta) on vanha vehnälle sukua oleva vilja. Vanhimmat arkeologiset todisteet speltistä ovat n. 9000 vuoden takaa. Speltin arvellaan olevan kotoisin joko Etu-Aasian alueelta tai Kaakkois-Euroopan - Lähi-idän alueelta. Speltti tunnettiin monin paikoin Euroopassa viimeistään myöhäisneoliittisella kaudella. Pronssikaudella sen viljely levisi laajemmille alueille ja rautakaudella se oli monin paikoin Keski-Euroopassa yksi tärkeimmistä leipäviljoista. Speltti oli yleinen viljelykasvi vielä keskiajalla, mutta uuden ajan kuluessa, viimeistään teollistumisen myötä se joutui väistymään runsassatoisempien ja helpommin käsiteltävien viljojen tieltä. Tästä huolimatta viljelyperinne säilyi mm. Saksan vuoristoseuduilla, jossa speltti karun maan kasvina menestyy. Saksasta myös Birkkalan tilalle saatiin siementä, kun yli kymmenen vuotta sitten aloitimme speltin viljelyn.
Spelttiin on kautta aikojen liitetty monia tarinoita. Rooman valtakunnan armeijan kerrotaan marssineen speltin voimalla ja 1100-luvulla benediktiiniläisnunna Hildegard Bingeniläinen ylisti speltin olevan ravintosisällöltään ihanteellinen vilja, joka vaikuttaa parantavasti kaikkia tauteja, jopa masennusta vastaan.
Verrattuna vehnään speltin proteiinipitoisuus on huomattavan suuri. Myös sinkkiä ja fosforia sekä tiamiinia (B1-vitamiinia) speltti näyttää tutkimusten mukaan sisältävän vehnää enemmän. Speltissä on vielä eräs mielenkiintoinen ominaisuus: sen jyvät ovat erittäin tiiviisti kiinni ulkokuoressa. Jyvien irrottaminen on tehtävä erikseen ennen myllytystä tähän tarkoitetulla laitteella. Tiivis ulkokokuori suojaa jyviä mekaanisilta vaurioilta ja ehkä jopa ympäristön epäpuhtauksilta.
Speltin ravintoarvo
100 g täysjyväspelttiä sisältää keskimäärin
- Energiaa 320 kcal/1330 kJ
- Proteiinia 15 g
- Hiilihydraatteja 59 g
josta sokereita 2,7 g
- Rasvaa 2,6 g
josta tyydyttyneitä rasvahappoja 0,4 g
monotyydyttymättömiä rasvahappoja 0,4 g
polytyydyttymättömiä rasvahappoja 1,1 g
- Ravintokuitua 10 g *
- Natriumia 0,002 g
* 33 % päivittäisestä saantisuosituksesta
Olemme saaneet paljon kyselyitä speltin soveltuvuudesta keliaakikoille. Speltti sisältää gluteenia, joten se ei valitettavasti sovellu keliaakikoille.
Vanhimmat todisteet speltin viljelystä Suomessa ovat löytyneet Salon seudulta 300-luvulta jKr., eli samoilta seuduilta missä Birkkalan tila sijaitsee. Itse aloitimme speltin viljelyn vuonna 1993. Kiinnostus spelttiin syntyi matkustelun myötä: Saksassa matkustellessa saimme tutustua herkullisiin speltti leivonnaisiin ja ruokiin. Kävi ilmi, että speltin viljeleminen onnistuu myös Suomessa, ja siitä tämä kaikki alkoi.
Birkkalan spelttipelto. Taustalla tilan päärakennus.
Birkkalan tilan speltti-tiimiä johtavat
isäntä, agrologi Jaakko Larmo ja
emäntä, maatalousyrittäjä Pirkko Larmo. Jaakko Larmo vastaa viljelystä ja speltin jatkojalostukseen liittyvistä asioista, Pirkko Larmo spelttireseptien kehittämisestä sekä koti- ja ulkomaisesta yrityskirjeenvaihdosta. Ydintiimiin kuuluu lisäksi amk-agrologi-opiskelija, elintarvikealan asiantuntija, pakkaamotyöntekijä, myllytyöntekijä sekä talousalan ammattilainen ja informaatioalan ammattilainen.
Teemme yhteistyötä ydintiimimme lisäksi monien muiden ammattilaisten kanssa, jotta olisivat parhaita mahdollisia. Olemme tehneet runsaasti viljelysopimuksia ammattitaitoisten luomuviljelijöiden kanssa ympäri Suomen. Birkkalan kotisivut on suunnitellut webbisuunnittelun ammattilainen, sivujen sisällöstä vastaamme itse Birkkalan tilalla ja sivujen päivitystä hoitaa Katri Larmo.
Yhteystietomme ovat:
Birkkalan tila
Pirkko ja Jaakko Larmo
Korvisillantie 2
25410 Suomusjärvi
p. 0500-131416
p. (02) 7385416
jaakko.larmo@pp.inet.fi
Voit lukea lisää Birkkalan tilasta ja speltistä mm. seuraavista lehtiartikkeleista:
- Päivi Palm: Speltti on vehnän esiäiti
Turun Sanomat Extra viikkoliite 28.2.2009
- Anneli Kajander-Ekström: Odotettu keittokirja Birkkalan speltistä
Salon Seudun Sanomat 21.11.2007
- Hia Sjöblom: Suomusjärveläinen Birkkalan tila sai spelttipalkinnon
Salon Seudun Sanomat 6.12.2006
- Riitta Mustonen: Spelttipuuro pistää huokaamaan
Maaseudun Tulevaisuus 17.11.2006
- Anneli Kajander-Ekström: Speltissä kiehtovat kuitu ja maku
Salon Seudun Sanomat 1.11.2006
- Hyvä Terveys -lehden syyskuun / 2005 numerossa on Kati Napan kehittämä herkullinen spelttipitsan ohje.
- Kotiliedessä 17/2005 (ilm. 6.9.) on Marja Malisen kirjoittama artikkeli Birkkalan speltistä.
- Hyvä Terveys -lehden numerossa 4/2005 Kati Napan kehittämiä reseptejä speltin jyvistä.
- Helsingin Sanomien Ruoka & Juoma -sivuilla julkaistiin 7.4.2005 herkullisen spelttipuuron ohje (s. D1).
- Timo Rautava: Vuoden elintarvikkeet palkittiin
Helsingin Sanomat 15.5.2003
- Mia Palokallio: Birkkalassa herkutellaan speltillä
Maaseudun tulevaisuus 15.5.2003
- Jussi Saarela: Ruotsalaiset ruokamarkkinat kiehtovat salonseutulaisia yrittäjiä
Salon Seudun Sanomat 15.5.2003
- Pia Hyvönen: Speltissä ja yrteissä voittaja-ainesta - Vuoden 2003 Tähtituote-kilpailun voittajat
Taloussanomat 15.5.2003, s. 17
- Maija Kauppinen: Harvojen herkkua
Pirkka 1-2/2003, s.82.83
- Kiia Renko: Speltti tutuksi
Kodin kuvalehti 2/2003
- Soili Soisalo: Alkuvehnästä terveyttä
Kotilääkäri 9/2002
- Pirjo Toikkanen: Speltin lumoissa
Anna 17/2002 s. 98
- Pirjo Toikkanen: Spelttiä Birkkalan tilalta
Hyvä ateria 5/2002 s. 63-64
- Saukkolan luomupiiriläiset innolla huipputerveellisen alkuvehnän lumoissa: mielenkiintoinen esitelmä kutkutti jauhopeukaloita
Karkkilan tienoo 1.3.2002
- Anna-Leena Pyykkönen: Alkuvehnä ja luomuruisleipä odottavat Brysselin herkkusuita
Helsingin Sanomat 24.2.2002
- Taru Kolehmainen: Speltti, vehnää historian hämärästä
Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti. 2002 : 1, s. 40
- Seija Tiihala: Alkuvehnä valloittaa ruokapöytiä
Koillis-Häme 29.11.2001
- Satu Lehtonen: Birkkalan spelttituotevalikoima on vuosien kovan työn tulos
Maaseudun tulevaisuus 28.11.2001
- Jaana Laitinen: Erikoisjyvistä uutta potkua ruuanlaittoon: Birkkalan tilan emäntä leipoo speltistä leivät ja kakut
Helsingin Sanomat 27.9.2001
- Minna Filppu: Speltti haluaa osaksi suomalaisten arkea: Alkuvehnä kasvaa Suomusjärvellä vaihtoehdoksi ruuanlaittoon
Salon Seudun Sanomat 28.8.2001
- Mirjam Maijava: Birkkalan tilalla Suomusjävellä viljellään spelttiä
Ykkös Sanomat 26.7.2001
Usein kysyttyjä kysymyksiä speltistä ja Birkkalan tilan spelttituotteista
Miksi Birkkalan spelttijauhot on jauhettu kivimyllyllä?
Kivet jauhavat jyvän hellävaraisemmin kuin nykyaikaiset valssimyllyt, joten kivimyllyllä jauhettaessa speltin ravintoaineet säilyvät hyvin. Kivimyllyssä jauhokiteistä tulee lumihiutalemaisia. Valssimylllyssä jauhokiteistä tulee kulmikkaampia ja samalla osa lämmössä tuhoutuvista aineista menetetään, koska suurissa jauhatusnopeuksissa muodostuu lämpöä. Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi Inga-Britta Sundqvistin kirjasta Kasvissyöjän ruutukokki (WSOY 2001), s.182.
Triticum spelta, speltti, spelt, Dinkel, farro... Mikä on tämän kasvin nimi suomen kielessä?
Speltistä käytetään eri kielissä eri nimiä: englannin kielessä speltti on
spelt, saksankielisellä alueella
Dinkel ja italiaksi
farro. Suomen kielessä suositeltava muoto on
speltti (lähde: Kielikello - kielenhuollon tiedotuslehti, 1/2002, s. 40).
Viljelykasvien nimien historia on muutenkin erittäin kiinnostavaa. Professori Kaisa Häkkinen kirjoittaa teoksissa
Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004) sekä
Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996) "vehnä"-sanan historiasta itämerensuomessa ja volgalaiskielissä. Hän toteaa, että volgalaiskielissä ja mahdollisesti myös itämerensuomessa sana vehnä on alunperin merkinnyt spelttiä, joka oli itäisillä alueilla laajasti tunnettu kasvi. Sanojen merkitykset voivat muuttua ajan kuluessa, kun yhteiskunta ja maailma muuttuu.
Soveltuuko speltti keliaakikoille?
Speltti sisältää gluteenia, joten valitettavasti se ei sovellu keliaakikoille.
Onko Birkkalan tilalla tilamyyntiä?
Tällä hetkellä tilallamme ei valitettavasti ole tilamyyntiä, sillä teemme työtä pienen porukan voimin, ja tilakaupan ylläpitämiseen ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia.
In English | 
På Svenska
